nykyisen Kentuckyn aluetta asuttivat eurooppalaisten saapuessa shawneet, irokeesit ja cherokeet. Moneen vuoteen amerikkalaiset siirtolaiset eivät voineet levittäytyä alueelle länteen, koska vuorijonot tukkivat ne. Tilanne muuttui vuonna 1750, kun Cumberlandin vuoriston läpi kulkeva Cumberlandin aukko löydettiin. 1770-luvulla rajaseutumies Daniel Boone auttoi luomaan polun, jonka kautta alueelle pääsi muitakin uudisraivaajia.
ensimmäinen pysyvä valkoisten asutus nykyisen Kentuckyn alueelle perustettiin vuonna 1774. Seuraavana vuonna Boone perusti siirtokunnan nykyisen Boonesboron alueelle. Aluksi alueesta tehtiin osa Virginian siirtokuntaa. 1780-luvulla Kentuckilaiset alkoivat kuitenkin vaatia alueidensa erottamista Virginiasta. Menestys tuli vuonna 1792, kun Kentucky liittyi unioniin 15.osavaltiona.
Kentucky oli Yhdysvaltain sisällissodan aikana kahtia jakautunut osavaltio. Sekä sodan aikana Yhdysvaltain presidenttinä toiminut Abraham Lincoln että Konfederaation presidenttinä toiminut Jefferson Davis ovat syntyneet osavaltiossa. Vaikka valtio ei koskaan virallisesti vetäytynyt unionista, monet Kentuckialaiset taistelivat Konfederaation puolesta.
Kentuckyn talous kasvoi tasaisesti 1800-luvun lopulla ja tupakanviljelyn käyttöönotto toi osavaltiolle paljon rahaa. Hiilikaivostoiminta laajassa mittakaavassa alkoi 1870-luvulla. 1930-luvulla kaivostyöläisten ja toimijoiden välillä käytiin verisiä yhteenottoja. myöhempinä vuosikymmeninä kaivoskoneet vähensivät kaivostyöläisten tarvetta. Teollisuusyritysten merkitys kasvoi vuosisadan loppupuolella. Vielä 2000-luvun alussa teollisuus muodosti merkittävän osan Kentuckyn taloudesta.
